Eilen kävin sädepolilla lääkärissä. Samoja asioita kerrattiin kuin edelliselläkin kerralla. Nyt kun syksy ja talvi on tulossa ja sitä hyömyä influenssakausi, kyselinkin influenssa rokotteesta. Sädehoitojen aikana ei voi ottaa ja vielä ei ole kuulemma rokotus aika. Päätinkin olla sitten sitä ottamatta. Olen vain kerran ottanut sellaisen;sekin vähän niinkuin puolipakolla, silloin kun sika-rokote tuli. Olin pari viikkoa siitä kuin kuraan kuollut kuttu, joten silloin päätin, että se jää viimeiseksi inluenssa-rokotteeksi.
Pahoinvointiin sain jo valmiiksi 3 eri lääkkeeseen reseptit; perus Primperan, Emend kemopäiviksi ja vielä Granisetronia, jos Primperan ei auta. Tulee varmaankin ihan tarpeeseen ja minähän en pysty oksentamaan, koska tehty närästysleikkaus ja sulkija on sen verran piukee, että mikään ei nouse enää ylös.
Labrassa verikokeita ja EKG ja sen jälkeen maskin tekoon. Siinä ei kauaa nokka tohissut, kun se oli valmis. Reiällinen muovilevy lämmitettiin ja aseteltiin kasvojen ja solisluiden päälle. Siihen se sitten muotoitui. Yritin ottaa siitä kännyllä valokuvaa, mutta jokin ihme apina-suodatin iski kännykkään, kun ei antanut ottaa kuvaa. Seuraavan kerran sitten.
Sen kanssa sitten kävin tänään tuossa PET-tutkimuksessa. Se tehtiin lähinnä sädehoidon annossuunnittelua varten ja siitä näkyy sitten paikat tarkkaan, mihin sädetystä tullaan antamaan.
Itse tutkimus oli hiljainen, kesto putkessa 30 min, mutta peti oli kova ja pään alus tuki niin epämukava, että ajattelin kohta pompata koko putkesta pois kesken kaiken. Päänahka olikin ihan turtana tutkimuksen jälkeen. Ja se maski oli TODELLA piukka!! Hyvä että silmiään pystyi räpyttämään. Ja merkkiaine taisi pistää vattan vikkelälle ?? En muutakaan keksi syyksi.
Nyt on sit muutama päivä "vapaata" ennen sunnuntaita. Sunnuntaina oltava klo 17 syöpäosastolla ja maanantaina laitetaan sitten se PEG-letku. Ja keskiviikkona 21.10 on sitten ensimmäinen sädehoitopäivä.
Eli ensi viikolla sitten alkaa varmaan elämäni kamalin ajanjakso.. :(
keskiviikko 14. lokakuuta 2015
maanantai 12. lokakuuta 2015
Syöpä ja sen hoito
Jos jotakuta kiinnostaa, niin täällä on aika hyvää juttua, joka sopii mun tautiin.
Pään ja kaulan alueen syöpien onkologiset hoidot
lauantai 10. lokakuuta 2015
Syyllistäminen
Että minä niin mieleni pahoitin... tässä mun fb-päivitys:
Ne ihmiset,jotka katsoo tarpeelliseksi syyllistää syöpään sairastuneita .. tässä teille! Suomessa joka 3. Sairastuu syöpään ja se voi myös iskeä täysin hyvät ja terveelliset elintavat omaavaan henkilöön, niin aikuiseen kuin lapseenkin. Jos mua syyllistetään tupakanpoltosta, niin mitenköhän nää ihmiset syyllistää sit niitä lapsia, jotka sairastuu? Kyllä minä niin mieleni pahoitin. Mutta hyvä puoli tässä sairastumisessani on,että nyt erottuu jyvät akanoista..Kyllä ihmiset voisi joskus oikeesti pitää mölyt mahassaan. Totuuden torvena oleminen kosahtaa ennenpitkää omaan nilkkaan... Olen puhunut.
Miksi ihmisen/ihmisten pitää olla oikeasti noin pölöjä? "ei ole ihme, että Katalla on syöpä, kun se polttaa niin paljon tupakkaa.."
On ihmisiä, jotka eivät ole koskaan polttaneet ja siltikin ovat sairastuneet keuhkosyöpään. Tai ovat eläneet terveellisesti, liikkuneet, eivät ole käyttäneet alkoholia, eivät ole ylipainoisia , niin siltikin ovat sairastuneet syöpään. Pitkään imettäneet ovat sairastuneet rintasyöpään jne. Sanooko tälläiset ihmiset myös sydän-ja verisuonitauteja sairastaville, tai tuki-ja liikunta elin sairaille, astmaatikoille ym, että ei ole mikään ihme, kun oot niiin lihava.. Niin, että siitäs sait, kun olet tuommoinen.. Ja entä lapset... ?? Syyttääkö nää ihmiset sitä lasta vaiko itseään, jos esim. oma lapsi sairastuu??? Onko tälläiset ihmiset täysin empatia kyvyttömiä?? Vai eikö oma, se pienen pieni järjen hiven sano mitään?? Että mua sylettää vieläkin. Helvetti, kun olis sellanen vasara, jolla sais rikottua sen kuplan, missä nää elää ja kasvaa... Oikeesti voisi herätä jo tahän päivään..
Kun nyt on vaan elettävä näillä korteilla, mitkä annettu. Elämän kirjaa ei saa plarattua takaisin päin, ei sitten millään, vaikka kuinka haluaisi.
En mä mitään sääliä kaipaa.. mitä se auttaa?? Mutta multa on turha alkaa kyselemään, että mistä sä sen sait??? No mistä sen syövän nyt saa?? Voi vaikka ruveta tarkastelemaan joutessaan suvun geeniperimää, jos sieltä vaikka löytyisi osa syy... Netti on täynnä tietoa, jos haluaa syitä ja syntyjä selvitellä..
Vieläkin, vaikka tästä kulunut 4 päivää, rupee otsaan kasvamaan oikee kunnon mahti kyrpä...
perjantai 9. lokakuuta 2015
Hammaslääkäriin
Eilen tuli siten kutsu hammaslääkäriin, vihdoin. Ma ja ti soittelin sinne, että mikä se tilanne oikein on, kun jos niitä hampaita pitää todellakin ottaa pois, niin aukkojen pitää olla ummessa, ennen kuin hoitoja voidaan aloittaa ja siihen menee aikaa n. pari viikkoa. Hammaslääkärinsanelut oli kuulemma vielä purkamatta!! Just joo..
Siellä sitten olin tänään ja vaikkas janskätti aikasta tavalla, niin loppujen lopuksi hienosti meni. Oikealta puolen otettiin alhaalta yksi pois ja ylhäältä oikealta 2. Edes kitalaen puudutus ei sattunut. Tikit vielä päälle ja antibioottikuuri. Ei se sitten ollutkaan kuin vasta kolmas kuuri 6 viikon sisään. Ja jälkisärkyä ei ollut juuri nimeksikään.
Siellä sitten olin tänään ja vaikkas janskätti aikasta tavalla, niin loppujen lopuksi hienosti meni. Oikealta puolen otettiin alhaalta yksi pois ja ylhäältä oikealta 2. Edes kitalaen puudutus ei sattunut. Tikit vielä päälle ja antibioottikuuri. Ei se sitten ollutkaan kuin vasta kolmas kuuri 6 viikon sisään. Ja jälkisärkyä ei ollut juuri nimeksikään.
tiistai 6. lokakuuta 2015
Nollausta ja saikkea lisää
Ihmettelin kovasti perjantaina, miksi ylävatsalihakseni? olivat niin kipeät... Aivan kuin olisin tehty istumaan nousuja ihan urakalla. Sittenpä muistin; tähystyksen aikana vatsalaukku varmaan pumpattu täyteen ilmaa, niin mun lihasparat olivat joutuneet ennenkokemattomaan rääkkiin.
Olin myös tosi onnellinen siitä, että pyörsinkin sanani PEG-letkun laittamisesta jo keskiviikkona, sillä en todellakaan olisi halunnut sitä niin aikaisin. Lääkäri nimittäin ehdotti, että oltaisiin laitettu se samalla, kun kerran nukutetaan. Olin jo suostunut siihen, mutta vielä leikkurin ovella pyörsin sanani. Ei laitetakaan vielä. Sen aika tulkoon sitten myöhemmin. Sen laitossa ei nukuteta vaan se tehdään sellaisessa kevyemmässä sedaatiossa. Eli en tule muistamaan koko toimenpiteestä mitään. Hyvä niin, sillä sen gastroskopia-letkun nieleminen on ihan hirveää. Se tyhjän kyökkiminen...uuhh.. Tuntuu kuin peräreikäkin tulisi suun kautta ulos.
Viikonloppuna olin vahtimassa 2 tyttärenpoikaani ja valmistin samalla koko mun muulle katraalle ruokaa, Lapin pataa. Pojat ja minät sekä vanhin tyttäreni tulivat Euraan ja söimme koko porukka yhdessä. Samalla jutustelimme niitä näitä tästä mun sairaudestani.
Myöhemmin lauantaina meni hyvän ystäväni luo Harjavaltaan... Hän oli jo kovasti huolissaan viikolla kysynyt, että voiko sen Peg-letkun kautta laittaa punkkua... hah.. Tietty voi, mutta vielä pystyn suun kautta onneksi sitä siemailemaan hillitysti sekä arvokkaasti. Olipa tosi mukava päästä vanhan aikaseen puulämmeiseen ulkosaunaan ja nähdä muitakin tuttuja samalla. Tuli pää nollattua ihan kunnolla, sunnuntaina sen huomasin...
.
Maanantaina kävin työterveyslääkärissä; kummallista pompottelua, mutta koska sairasloma jatkuu pitkään, niin siellä on sitten käytävä. Olkapään takia mulla onkin vielä SVA 18.10 asti, mutta hän sit kirjoitti 31.1.2016 saakka alustavasti.
Hampaanpoisto aikaa ei vaan ala kuulumaan. Ruvettava kai itse selvittelemään ja kyselemään sen perään.
Olin myös tosi onnellinen siitä, että pyörsinkin sanani PEG-letkun laittamisesta jo keskiviikkona, sillä en todellakaan olisi halunnut sitä niin aikaisin. Lääkäri nimittäin ehdotti, että oltaisiin laitettu se samalla, kun kerran nukutetaan. Olin jo suostunut siihen, mutta vielä leikkurin ovella pyörsin sanani. Ei laitetakaan vielä. Sen aika tulkoon sitten myöhemmin. Sen laitossa ei nukuteta vaan se tehdään sellaisessa kevyemmässä sedaatiossa. Eli en tule muistamaan koko toimenpiteestä mitään. Hyvä niin, sillä sen gastroskopia-letkun nieleminen on ihan hirveää. Se tyhjän kyökkiminen...uuhh.. Tuntuu kuin peräreikäkin tulisi suun kautta ulos.
Viikonloppuna olin vahtimassa 2 tyttärenpoikaani ja valmistin samalla koko mun muulle katraalle ruokaa, Lapin pataa. Pojat ja minät sekä vanhin tyttäreni tulivat Euraan ja söimme koko porukka yhdessä. Samalla jutustelimme niitä näitä tästä mun sairaudestani.
Myöhemmin lauantaina meni hyvän ystäväni luo Harjavaltaan... Hän oli jo kovasti huolissaan viikolla kysynyt, että voiko sen Peg-letkun kautta laittaa punkkua... hah.. Tietty voi, mutta vielä pystyn suun kautta onneksi sitä siemailemaan hillitysti sekä arvokkaasti. Olipa tosi mukava päästä vanhan aikaseen puulämmeiseen ulkosaunaan ja nähdä muitakin tuttuja samalla. Tuli pää nollattua ihan kunnolla, sunnuntaina sen huomasin...
.
Maanantaina kävin työterveyslääkärissä; kummallista pompottelua, mutta koska sairasloma jatkuu pitkään, niin siellä on sitten käytävä. Olkapään takia mulla onkin vielä SVA 18.10 asti, mutta hän sit kirjoitti 31.1.2016 saakka alustavasti.
Hampaanpoisto aikaa ei vaan ala kuulumaan. Ruvettava kai itse selvittelemään ja kyselemään sen perään.
maanantai 5. lokakuuta 2015
HPV ja syöpä
Joo, tää on jotenkin aikas hauskanen juttu.. jotenkin... siis vähän vaan, tai sit ei. Mutta any way, nyt olisi suotavaam että tässä asiassa olisin postiivinen.. Sillä HPV positiivisten ihmisten juurikin tämänlaatuisessa syövässä hoidon vaste on parempi kuin negatiivisten.. Eli hulvattomasta nuoruudesta olisi nyt hyötyä ... heh.. Ei silti, ei mulla kyllä mitään oireita ole koskaan ollut, mutta tulipan tälläinenkin asia esiin kun tätä internetin ihmeellistä maailmaa googlailin.
Tämän asian tiimoilta mun PAD näytteestä otettiin P-16 värjäys..
Eli täällä siitä enemmän.. HPV
Tämän asian tiimoilta mun PAD näytteestä otettiin P-16 värjäys..
Eli täällä siitä enemmän.. HPV
Panendoskopia, sädemeeting ja hammaslääkäri
Keskiviikkona 30.9 menin sitten knk-osastolle, sillä nyt olisi vuorossa panendoskopia, eli tähystettiin nielu, ruokatorvi,vatsalaukku ja keuhkoputket. Se meni ihan komiasti, sillä se tapahtu nukutuksessa.
Mä olen siitä kummallinen, että mä tykkään siitä hetkestä, kun nukutusaine alkaa vaikuttamaan... ihan outo.. Ainoastaan siitä nukutusaineesta itsestään en tykkää, kun kirveltää niin helkkaristi suonta.. mutta sitäpä ei kauaa tarvitse kärsiä, kun saa sanoa good night.
Ja heräämössä sitten mulle iskee ihmeellinen puheripuli. Mistäköhän sekin johtuu??
Ennen osastolle menoa piti käydä labrassa. Hieman siellä pyörein ympyrää, kun en meinannut löytää jononumeroautomaattia. No sekin paikka tulee tutuksi, kun viikottain otetaan verikokeita ennen solumyrkyn antoa.
Olin osastolla sovitusti yötä. Piti kuitenkin varoittaa huonekavereita, etteivät säikähdä yöllä, sillä minut tuntevat tietää, että olen kova möykkäämään myös öisin. Monet puhuvat unissaan sillai mumisten, mutta mä vedän korkeelta ja kovaa ja kiroilen kuin rantajätkä. Pienen haasteen antoi kuitenkin yksi huonetoveri, sillä hän ei puhunut suomea, vaan ruotsia ja sitäkin todella huonosti.. mutta taisi ymmärtää mitä tarkoitin.
Aamulla olivat pettyneitä, kun olinkin nukkunut hyvin, eikä mitään tarinoita ollut kuulunut. Kerran niinkin. Ehkä se varoittaminen auttoi.
Torstai sitten oli sädemeeting päivä. Mies tuli siihen mukaan, mutta toisaalta hänen olisi ollut parempi olla siinä tiistaisessa palaverissa, koska siinä tuli enemmän tietoa ja tää torstainen oli vähän niinkuin vanhan kertausta. Lääkäreitä ja hoitajia oli lähemmäs 10 paikalla ja mitään ihmeellistä ei tullut esille. Kaunis silmäinen korvalääkäri tarkisti kurkun ja sainpa minäkin loistaa tiedoillani. Eli Nielurisasyövän ja HPV:n (papillpoomaviruksen) yhteydestä ja hoidon paremmasta hoitovasteesta. Siitä erikseen.
Pääsin myös käymään pienen "taistelun" jälkeen samantien myös hammaslääkärissä tarkistuttamassa leegot, ettei tarvitse erikseen tulla ensi viikolla. Tulos: 3 hammasta poistettava ennen hoitojen aloittamista. Just joo.. todella mielenkiintoista....
Vielä osastolle lääkärin tapaaminen ja eilisen tähystyksen tulos oli hyvä: Ei mitään erikoista näkynyt,,, YES! Ja sitten pääsinkin jo kotio.
Mä olen siitä kummallinen, että mä tykkään siitä hetkestä, kun nukutusaine alkaa vaikuttamaan... ihan outo.. Ainoastaan siitä nukutusaineesta itsestään en tykkää, kun kirveltää niin helkkaristi suonta.. mutta sitäpä ei kauaa tarvitse kärsiä, kun saa sanoa good night.
Ja heräämössä sitten mulle iskee ihmeellinen puheripuli. Mistäköhän sekin johtuu??
Ennen osastolle menoa piti käydä labrassa. Hieman siellä pyörein ympyrää, kun en meinannut löytää jononumeroautomaattia. No sekin paikka tulee tutuksi, kun viikottain otetaan verikokeita ennen solumyrkyn antoa.
Olin osastolla sovitusti yötä. Piti kuitenkin varoittaa huonekavereita, etteivät säikähdä yöllä, sillä minut tuntevat tietää, että olen kova möykkäämään myös öisin. Monet puhuvat unissaan sillai mumisten, mutta mä vedän korkeelta ja kovaa ja kiroilen kuin rantajätkä. Pienen haasteen antoi kuitenkin yksi huonetoveri, sillä hän ei puhunut suomea, vaan ruotsia ja sitäkin todella huonosti.. mutta taisi ymmärtää mitä tarkoitin.
Aamulla olivat pettyneitä, kun olinkin nukkunut hyvin, eikä mitään tarinoita ollut kuulunut. Kerran niinkin. Ehkä se varoittaminen auttoi.
Torstai sitten oli sädemeeting päivä. Mies tuli siihen mukaan, mutta toisaalta hänen olisi ollut parempi olla siinä tiistaisessa palaverissa, koska siinä tuli enemmän tietoa ja tää torstainen oli vähän niinkuin vanhan kertausta. Lääkäreitä ja hoitajia oli lähemmäs 10 paikalla ja mitään ihmeellistä ei tullut esille. Kaunis silmäinen korvalääkäri tarkisti kurkun ja sainpa minäkin loistaa tiedoillani. Eli Nielurisasyövän ja HPV:n (papillpoomaviruksen) yhteydestä ja hoidon paremmasta hoitovasteesta. Siitä erikseen.
Pääsin myös käymään pienen "taistelun" jälkeen samantien myös hammaslääkärissä tarkistuttamassa leegot, ettei tarvitse erikseen tulla ensi viikolla. Tulos: 3 hammasta poistettava ennen hoitojen aloittamista. Just joo.. todella mielenkiintoista....
Vielä osastolle lääkärin tapaaminen ja eilisen tähystyksen tulos oli hyvä: Ei mitään erikoista näkynyt,,, YES! Ja sitten pääsinkin jo kotio.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)