maanantai 14. syyskuuta 2015

Kipua, kipua,kipua, itkua ja helpotusta

Viime viikonloppuna käväisin tätini 70-vuotis päivillä. Olo oli jonkin verran huono johtuen kivusta, joka säteili korvaan, mutta vielä pärjäsin sen kanssa. Söin jopa pienen palan kakkua.
Mutta sunnuntai ja maanantai! Voi taivas, kun se särky jäyti ja nakeresi. Tuntui kuin pää halkeaisi. Ainoan hyvän puolen näin siinä, että multa leikattiin vain toinen nielurisa!! Heräsin yöllä reilun tunnin välein; jääpaloi suuhun ja kaulalle ja kipulääkettä. Poretablettei en voinnut ottaa, kun olisi pitänyt niellä monta kertaa, tabletin sain alas kerta nielaisulla. Panacodia ja buranaa meni vuoron perään ja poru pääsi, kun huomasin, että lääkkeet vaikutti vain tunnin verran. Pää oli hajota totaalisesti.
Olin tähän asti luullut, että paskalla käynti peräpukamaleikkauksen jälkeen on maailman kamalinta, mutta nyt vei tämä voiton.
Tiistaina sitten menin korvapäivystykseen TYKSiin ja sain uudet tropit. Piti käydä sisätautien tarkkailun kautta, kun epäilivät mun saaneen paracetamoli myrkytyksen, kun vetelin niitä panacodeja hippasen enemmän kuin lääkäri määräsi. No, 8 kpl olisin saanut ottaa vuorokaudessa, mä otin 10 kpl. Että se siitä myrkytyksestä.
Keskiviikkona alkoi sitten  helpottamaan. Lääkkeiden otto väli piteni ja loppuviikosta nukuin jo peräti 4 h putkeen! 
Ja kunnon RUOKAA pystyin jo syömään varovasti lauantaina.. oi autuutta...

Ensi viikolla ei olekaan mitään ohjelmaa, kun PAD vastauksen menen kuulemaan vasta 21.9.