Vko 33 Lomalla

8.8.-15.8.Bulgarian matka ja kotiin tulo


Reissulla kurkkukipu jatkui. Alkoi myös säteilemään vas. korvaan sekä nieleminen sattui.  Hain paikallisesta apteekista lisää särkylääkkeitä ja  pyysin myös puuduttavia tippoja helpottamaan oloa. Ei ollut niistä tipoista apua. Kokeilin myös perinteistä votukalla kurlaamista, mutta eipä auttanut sekään, vaan sehän meni päähän, kun unohdin sylkästä kurlausnesteen pois... :)  Tuli myös ilmoitus, että ensi viikolla pääsisisin olkapääleikkaukseen..YES!! Sunnuntaina, kun saavuimme kotiin, niin varasin ajan päivystykseen, koska kurkku oli edelleen tosi kipeä. Reilun kahden tunnin odottelun jälkeen kävin ilmoittamassa vo-hoitajalle, että ota mun nimi pois listalta, voin kärvistellä kotonakin, kun teillä tuntuu olevan niin helvatan hidas lääkäri.. Ulko-oven pielessä oli sellanen palaute automaatti härpäke, punainen, keltainen ja vihreä nappula, niin ulos mennessä pamautin sitä punasta sellaisella voimalla, että ajattelin sen kaatuvan.. Ei kaatunut..

Vko 32 Tarina alkaa

                                                  -----------------------------

Tämän leikkausta edeltävän kuukauden ja vähän myöhemmätkin tapahtumat nivon melko tiivistettynä yhteen, sillä tämä ajanjakso  sisälsi paljon tapahtumia. Helpoiten  pääsen tästä iskemällä päivämääriä ja tärkeimmät tapahtumat päiväkirja/muistikirjamaisesti esiin, on teidänkin helpompi?  pysyä kartalla..  :)

                                                  ------------------------------



3.8.2015

Viime lauantai oli ilon ja onnenkyyneleitten päivä. Vanhin poikani vihittiin Harjavallan vanhassa kirkossa ja hääjuhlaa vietettiin Paneliassa.  Eilen, 2.8., sunnuntai aamulla kun heräsin, niin kurkku tuntui hieman karhealta.. No kerrankos sitä juhlien jälkeen on kurkku  kipeä. Nieleminen hieman sattui, muttei mitenkään ylivoimaisesti.


6.8.2015 Torstai

Kurkku edelleen kipeä. Menin terveyskeskukseen sitä näyttämään, sillä olen lähdössä vanhimman tyttären kanssa viikoksi Bulgariaan. Pikanielu-näyte oli negat. ja kurkussakaan ei näyttänyt olevan mitään erikoista. No, ei mulla koskaan kyllä mitään angiinoita ole ollutkaan. Eli matkaan vaan lauantaina..

Kuka,miksi ja miten?

Olen 52-vuotias mummi-ihminen Varsinais-Suomesta, Laitilasta. Olen myös vaimo, 4 aikuisen lapsen äiti, 3 lapsenlapsen mummi ja ammatiltani hoitaja. Kanta laitilalainen en ole, vaan voisin sanoa että olen kotoisin Satakunnasta, Harjavallasta, sillä olen viettänyt siellä koko lapsuuteeni, nuoruuteni ja miltei koko aikuisikäni. Sukujuuret ovat kuitenkin pohjoisessa. Näillä asioilla ei kuitenkaan ole merkitystä tämän blogin tekeleen kannalta.

21.9.2015 sain kuulla sairastavani nielurisakuopan syöpää. Huonosti erilaistunut levyepiteeli carsinoma, gradus 3.

Miksi tämä blogin väsääminen?
 1. Tiedon jakaminen tästä taudin tyypistä. (itse en paljoakaan netistä löytänyt, kun yritin etsiä tietoa)
2. Terapeuttinen

Kirjoitustapani saattaa vaihdella asiallisesta mustaan huumoriin ja poukkoilulta asiasta toiseen ei voi myöskään välttyä.
Jo viime vuoden joulukuussa pelkäsin sairastuneeni syöpään, kun kävin pienessä gynen operaatiossa ja silloin  ensimmäisen kerran muhi ajatus bloginpitämisestä JOS tauti iskee...  Mutta siihen meni sitten vajaa vuosi...

Yritän kovasti saada tämän kronologiseen järjestykseen, että olisi helpompi lukea, siksi olen ympännyt nämä alku kuukausien tapahtumat yhteen.  Näin jälkikäteen kirjoittaessa tulee asiat varmaan hieman suodattimen läpi..Hoitojen alkaessa, aikataulu on jo totuuden mukaisempi.

Pidemmittä puheitta, tarina alkakoon...