Dg: Syöpä !!

No niin, tänään maanantaina 21.9. olin sitten kuulemassa PAD-vastausta nielurisasta. Vanhin tytär, kohta 30 vee, halusi tulla mukaan Turkuun. Ensin ajattelin ottaa hänet sisälle lääkäriin, mutta sitten tulin toisiin aatoksiin. Kuuntelen iteksein mitä sanottavaa lääkärillä on, ja jos menee hysterian puolelle, niin sitten saa lääkäri kutsua tyttären sisälle.
Ensin nielun jälkitarkastus, hieman ärtyneen näköinen; siihen Kefeksin-kuuri viikoksi.  Sitten..... oli kuin hidastetusta elokuvasta olisi katsonut: Lääkäri veti tuolinsa hieman kauemmas ja katsoi muutaman sekunnin ajan silmiin.... ja sanoi:" Sitä sinun näytettä katsottu ja pyöritelty moneen otteeseen, ja kyllä nyt on niin, että siellä on pahanlaatuinen tauti... " ........
Hetken äänettömyyden jälkeen pääsi hiljainen itku ja sanoin:" Kyllä mä tämän jo melko varmaksi arvasin... pessimisti ei pety.. "

Siinä hetken keskusteltiin alustavasti tulevista hoitolinjauksista ja TYKSin protokollasta, miten tästä edetään.. Suunnitelma ensin oli, että sädetetään se 7 viikkoa.. plus kaikki muut tutkimukset.


Tytär ajoi kotiin ja soitin kaikille perikuntaan kuuluville (mies ja lapset) sekä  muille läheisilleni. Muutaman kyyneleen siinä vuodatin, mutta jotenkin oli tosi rauhallinen olo.. Ei hysteriaa, eikä sitä rään valuttavaa itkua...

Haimme tyttären kanssa pänikän punkkua, sillä olimme sopineet, että maanantaina otetaan punkkua joko iloon tai suruun..

Illalla tein päivityksen faceen. Olin jo aiemmin päättänyt, että tulen kertomaan avoimesti sairaudestani, jos sellainen tulee eteen.

"Meillä jokaisella on omat tapamme käsitellä erilaisia asioita omalla, parhaaksi katsomallamme tavalla. Toiset pitävät asiat omana tietonaan ja jotkut haluavat kertoa asiat avoimesti. Ja sellainen minä olen. Tämä siksi, että en halua ihmisten levittävän perättömiä asioita tai kertovan asioista ilman todellisuus pohjaa. Ja mulla ei ole tarve salata tätä. Sain tänään tietää, mikä mun nielurisassani oli. PAD vastaus kertoi kaunistelematta karun totuuden, että minulla on syöpä. Tällä hetkellä se on nimeltään nielurisasyöpä. Viikon sisällä pääsen lisätutkimuksiin; MRI (kaulan ja kurkun alueen) sekä nielun, ruokatorven, vatsalaukun sekä henkitorven tähystykseen. Tämä ei ole kuolemaksi, on hyvä paranemaan, mutta kuulemma hoidot ovat rankat. Mielialani on tällä hetkellä rauhallinen.. pessimisti ei pettynyt.. Tälläiset kortit nyt on annettu ja näillä mennään..
Ja nyt otan muutaman lasin viiniä..."

Kipua, kipua,kipua, itkua ja helpotusta

Viime viikonloppuna käväisin tätini 70-vuotis päivillä. Olo oli jonkin verran huono johtuen kivusta, joka säteili korvaan, mutta vielä pärjäsin sen kanssa. Söin jopa pienen palan kakkua.
Mutta sunnuntai ja maanantai! Voi taivas, kun se särky jäyti ja nakeresi. Tuntui kuin pää halkeaisi. Ainoan hyvän puolen näin siinä, että multa leikattiin vain toinen nielurisa!! Heräsin yöllä reilun tunnin välein; jääpaloi suuhun ja kaulalle ja kipulääkettä. Poretablettei en voinnut ottaa, kun olisi pitänyt niellä monta kertaa, tabletin sain alas kerta nielaisulla. Panacodia ja buranaa meni vuoron perään ja poru pääsi, kun huomasin, että lääkkeet vaikutti vain tunnin verran. Pää oli hajota totaalisesti.
Olin tähän asti luullut, että paskalla käynti peräpukamaleikkauksen jälkeen on maailman kamalinta, mutta nyt vei tämä voiton.
Tiistaina sitten menin korvapäivystykseen TYKSiin ja sain uudet tropit. Piti käydä sisätautien tarkkailun kautta, kun epäilivät mun saaneen paracetamoli myrkytyksen, kun vetelin niitä panacodeja hippasen enemmän kuin lääkäri määräsi. No, 8 kpl olisin saanut ottaa vuorokaudessa, mä otin 10 kpl. Että se siitä myrkytyksestä.
Keskiviikkona alkoi sitten  helpottamaan. Lääkkeiden otto väli piteni ja loppuviikosta nukuin jo peräti 4 h putkeen! 
Ja kunnon RUOKAA pystyin jo syömään varovasti lauantaina.. oi autuutta...

Ensi viikolla ei olekaan mitään ohjelmaa, kun PAD vastauksen menen kuulemaan vasta 21.9. 

Vko 36 Nielurisa saa kyytiä ja itku nro 1

3.9.2015

Ravinnotta TYKSiin ja päiväkirurginen toimenpide  nuorimmaisen poikani syntymäpäivänä. Olin lukenut netistä etukäteen nielurisan poistosta ja se oli kyllä täysin selvä asia, että aikuisiällä se leikkauksen jälkeinen kipu on HIRVEÄ!! Se oikeastaan oli ainoa asia, joka mua jänskätti siinä vaiheessa, kun makasin leikkurissa leikkauspöydällä ja juttelin leikkaavan lääkärin kanssa.
Sovimme lääkärin kanssa, että jos oikeanpuoleinen risa on hyvän näköinen, niin se jätetaan paikoilleen. Mutta jos siinäkin jotain kummallista, niin nappaa sen sitten pois.
Valvonta laitteet paikoilleen, kanyyli käteen ja hyvää yötä.... Nukutusaine kylläkin kirveli ranteessa aivan helkkaristi, mutta onneksi se uni tuli ja vei unholaan. Ja hupsista, kohta olinkin jo heräämössä. Onnekseni  totesin heti, että kurkku on kipeä vain vas. puolen... Tai kipeä ja kipeä.. tässä vaiheessa ei voinut puhua kivusta, kun nukutusaineen vaikutukset pörisi vielä kropassa.

Heräämössä kuuntelin hoitajien raportointia, kun mua oltiin siirtämässä takaisin osastolle ja kuulin sanan "JÄÄLEIKE"  Eli niin kuin pika-PAD.  JAAHAS!! kili kili kili... taas soi kellot päässä, toinen varoitus... ihan selkeä.

En kerennyt olemaan osastolla montaakaan hetkeä, kun leikkaava lääkäri tuli huoneeseen.
Otettu jääleike ja patologin arvio: Lievä epäily malignista tuumorista, eli pahanlaatuisesta kasvaimesta eli syövästä!!.   Itku nro 1 pääsi siinä vaiheessa... mää niin tämän tiesin...
Sanoin tälle ihanalle lääkärille (T.Puhakka), että kyllä tässä jo hautakiviä on jo katseltu valmiiksi. Hän siihen totesi heti: Ei tässä niitä tarvitse katsella. JOS tämä tauti nyt sitten on syöpä, niin se on hyvä paranemaan, mutta hoidot tulee olemaan rankat.Mutta muista, että tämä on vasta alustava vastaus.

Nii-i. Patologi, joka nähnyt satoja,ellei tuhansia näytteitä, ei ihan heppoisin perustein sano, edes tuota "lievää epäilyä"

Tätä tietoa sitten sulattelin sen ehtoon sairaalassa mieheni kanssa, joka tuli pikavisiitille. Tuli myös tieto, että mun piti jäädä vuotovaaran vuoksi sittenkin osastolle yöksi.

 Potilaan rooli hoitajalle on jokseenkin rasittavaa. Avauduinkin siitä facessa näin:

"Hoitaja potilaana... On se vaan kumma, miten miltei 30 vuotta hoitajana olleena muuttuu totaalisen tyhmäksi ja ymmärtämättömäksi,kun on itse potilas. Kaikki annetut ohjeet tuntuu välillä olevan ihan hepreaa eikä oma järki enää sano mitään. Ja kumpi olisi parempi, ilmoittaa perustiedoissa,että on hoitaja, vai jättää kertomatta? Saanko parempaa hoitoa, kun hoidettavana onkin kollega? Vai pidetäänkö asioita päivänselvinä minulle,koska olen hoitaja ja silloin jää kertomatta ehkä jotain oleellisia asioita, koska kyllähän minä tiedän, kun kerran olen hoitaja? Mutta kuinka paljo sekin ärsyttää,kun olet olevinasi normi-ihminen, siis maallikko, ja sulle selitetään sitten kaikki mahdollinen, jonka jo oikeesti tiedät? Siinä sitten pyörittelen silmiäni ja ajattelen, että joo joo, tiedetään,tiedetään. Ja kun luulen olevani fiksu ja ihan omatoimisesti otan kanyylin pois kädestä, koska hoitajan tuleminen kestää ja kestää , niin ai kauheeta! Ei saa itse mennä koskemaan, kun voi alkaa vuotaan ja sitä ja tätä.. Kyllä mä tiedän,ja oon varmaan ottanut niitä enemmän pois ja laittanutkin,kuin sinä nuori hoitaja koko pienen urasi aikana... mutta en sano mitään.... oon vaan ollut epähuomiossa tottelematon. Juu, ja osaan kyllä laittaa sen aamutakin päälleni,vaikka mulla se sulhanen kulkeekin vieressä (tippateline)... En nyt vaan kerkee pyytää hoitajaa avuksi, kun mulla on kiire röökille. Ja sehän on ihan tunnettu tosiasia, että me röökipotilaat toivutaan nopeimmin, kun on pakko päästä pian sinne ulos..  "

Perjantaina  pääsin sitten  kotiin. Kivun kanssa pärjäsin ihan ok, ja muistin hyvin juoda vettä. Yöt kuitenkin meni huonosti ; parin tunnin välein heräsin jumalattomaan kipuun, joka säteili vas. korvaan.

Vko 35 Lähtölaskenta alkaa

24.8.Maanantai

Soitto Tyksiin, ei ole lähetettä täällä, sanottiin, eikä Ugissakaan..  Yhteys  terkkariin; ei näy olevan minkäänlaista lähetettä täällä. Holopaiselle viestiä, että josko voisi sen nyt sit tehdä ja laittaa sen eteenpäin???


25.8. Tiistai

Mitta sitten täyttyi. Netistä katsomaan KNK-lääkäreitä Turusta, joilla samana päivänä vapaita aikoja. Terveystalolta löytyi montakin. Siinä sitten valkkasin sopivampaa; tuo yksi olisi kyllä hyvän näköinen, mutta kovasti nuori on...   no tuossapa olisi tuollainen vanhemman puoleisen näköinen mies, varmaan kokemusta ja tieto-taitoa.. Sille aika illaksi. ( Vanhempi mies oli kyllä samanikänen kuin minä !! )
J.Pulkkinen sitten tutki ja kokeili ja paineli nielua.. sanoin aaaa ja sanoin hiiii ja sanoin hääää  ja niin sitten laitettiin kiireellinen lähete Tyksiin vas.puoleisen nielurisan poistoon. Nielurisa kuulemma iso ja siellä haava/haavauma, jollaista ei pitäisi olla.  Yritin ehdottaa, että jos siellä olis häissä syödystä kalasta ruoto, ,mutta lääkäri katsoi minua ja sanoi, että sepä olisikin erittäin hyvä vaihtoehto...  Kil kil kil... oliko varoituskellon ääni, jonka olin muka kuulevinani??

Vko 34 Pää, olkapää.kurkku

17.8 Maanantai

Taas terkkarissa, kun korvaan sattuu ja nieleminen käy kipiää. Lääkäri tutkii ja katsoo korvat , kurkun sekä nenän; ei mitään poikkeavaa. Sitten kuulen eka kertaa sanat tuolta nuorelta lääkäriltä, joka muistutti habitukseltaan ja muutenkin sitä Syke-sarjan Holopaista: "Niin, kyllähän kaulan ja pään aluen carsinoomat voivat antaa tälläisiä oireita"   Mitä vittua!!! ( Jäi ajatuksen asteelle)
Olipa kova jätkä, kun nuin vaan heitti tollasia.  En kyllä oikeastaan sitä noteerannut mitenkään, mutta näin jälkeen päin ajatellen, ehkä se kuitenkin kylvi jonkin siemenen tuonne alitajuntaan...  Tää "holpainen" kuitenkin pyysi palaamaan 2 viikon kuluttua asiaan, jos kipu hellitä.. Sitten hän tekee kiire-lähetteen KNK-polille ...2 VIIKON???


18.8.Tiistai

Hammaslääkärin vuositarkastus. Jospa mulla onkin vika leegoissa??? Otettiin OPTG, vika ei löytynyt sieltäkään...


19.8. Keskiviikko

Päiväkirurgisesti oik. olkapään leikkaus Raumalla. Se meni hyvin, eikä leikkauksen jälkeinen kipukaan ollut mikään paha. Mutta kurkku on edelleen kipeä...


21.8. Perjantai

Nyt alkoi tuon kurkku- ja nielemiskivun takia pikkuhiljaa pinna palamaan !! Aika tälle  "holopaiselle" ja niin hän teki kiire-lähetteen TYKSiin. Siis Huom! Kiire lähetteen, se menee ihan napin painalluksella sähköisesti perille.. Sanoi vielä, että kannattaa maanantaina soittaa sinne ja kysästä millon pääsee..

Vko 33 Lomalla

8.8.-15.8.Bulgarian matka ja kotiin tulo


Reissulla kurkkukipu jatkui. Alkoi myös säteilemään vas. korvaan sekä nieleminen sattui.  Hain paikallisesta apteekista lisää särkylääkkeitä ja  pyysin myös puuduttavia tippoja helpottamaan oloa. Ei ollut niistä tipoista apua. Kokeilin myös perinteistä votukalla kurlaamista, mutta eipä auttanut sekään, vaan sehän meni päähän, kun unohdin sylkästä kurlausnesteen pois... :)  Tuli myös ilmoitus, että ensi viikolla pääsisisin olkapääleikkaukseen..YES!! Sunnuntaina, kun saavuimme kotiin, niin varasin ajan päivystykseen, koska kurkku oli edelleen tosi kipeä. Reilun kahden tunnin odottelun jälkeen kävin ilmoittamassa vo-hoitajalle, että ota mun nimi pois listalta, voin kärvistellä kotonakin, kun teillä tuntuu olevan niin helvatan hidas lääkäri.. Ulko-oven pielessä oli sellanen palaute automaatti härpäke, punainen, keltainen ja vihreä nappula, niin ulos mennessä pamautin sitä punasta sellaisella voimalla, että ajattelin sen kaatuvan.. Ei kaatunut..

Vko 32 Tarina alkaa

                                                  -----------------------------

Tämän leikkausta edeltävän kuukauden ja vähän myöhemmätkin tapahtumat nivon melko tiivistettynä yhteen, sillä tämä ajanjakso  sisälsi paljon tapahtumia. Helpoiten  pääsen tästä iskemällä päivämääriä ja tärkeimmät tapahtumat päiväkirja/muistikirjamaisesti esiin, on teidänkin helpompi?  pysyä kartalla..  :)

                                                  ------------------------------



3.8.2015

Viime lauantai oli ilon ja onnenkyyneleitten päivä. Vanhin poikani vihittiin Harjavallan vanhassa kirkossa ja hääjuhlaa vietettiin Paneliassa.  Eilen, 2.8., sunnuntai aamulla kun heräsin, niin kurkku tuntui hieman karhealta.. No kerrankos sitä juhlien jälkeen on kurkku  kipeä. Nieleminen hieman sattui, muttei mitenkään ylivoimaisesti.


6.8.2015 Torstai

Kurkku edelleen kipeä. Menin terveyskeskukseen sitä näyttämään, sillä olen lähdössä vanhimman tyttären kanssa viikoksi Bulgariaan. Pikanielu-näyte oli negat. ja kurkussakaan ei näyttänyt olevan mitään erikoista. No, ei mulla koskaan kyllä mitään angiinoita ole ollutkaan. Eli matkaan vaan lauantaina..