Koko viikko ollut yhtä haipakkaa. Tiistaina 29.9 kävin eka kertaa sädehoitopolilla tapaamassa lääkäriä. Odotellessani lääkäriin pääsyä huomasin palan nousevan kurkkuun. Täälläkö minä sitten vietän aikaani seuraavat viikot, joulukuun puoleen väliin saakka? Toisella puolen odotusaulaa istui nainen, kalju. Voi jösses! Multakin lähtee kaiketi tukka? Eihän tähän palloon mallaa minkään mallinen pipo? Peruukki? Huivi? Turbaani? Talvikin tulee, pää jäätyy.. huoh...
Onkologi sitten kertoi uutiset: MRI kuvauksessa löytyi sitten kummaltakin puolen leuanalus imusolmukkeista syöpäpesäkkeitä; kummaltakin puolen 1. Toinen halk. 1.5 cm ja toinen 1,1 x 2 cm. Että silleen.... Mitäpä siihen enää voi mitään sanoa? Nämä kortit on jaettu...
Hoitolinjat selvitettiin;siis se kemosädehoito 7 viikon ajan. Ja sitten, koska suun limakalvot saattavat mennä rikki, niin ravinnon turvaamiseksi laitetaan jossain kohti varmuuden vuoksi jo etukäteen se PEG-letku. Ei sentään ollut kurkunpää syöpää tai kielisyöpää... sitten olisi (puhe? )tracheastomian laitto edessä, tai uuden kielen tekeminen reisilihaksesta... Eli pienimmän pahan sain...
Paljon tuli tietoa ja lomaketta, pää siinä meni ihan pyörälle.Kotona kerkeää sitten perehtyä tarkemmin papereihin.
Samalla reissulla kävin myös kuulotutkimuksessa, kuulon alenemakin saattaa olla sädetyksen seurausta. Ja mitä vielä? Leukalukkoa, hampaat voi mennä, luukuolio alaleuassa ....
Huomenna ke panendoskopia ja to sädemeeting.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti